ESPOON SEUDUN VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAT RY:N
SÄÄNNÖT
I LUKU
NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA
- Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Espoon seudun Varhaiskasvatuksen Opettajat ry.
Yhdistyksen kotipaikkana on Espoo.
Yhdistyksen toiminta-alueena ovat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi
kunta/kunnat.
2. Tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää jäsenensä valvomaan taloudellisia, sosiaalisia, ammatillisia, koulutuksellisia ja oikeudellisia etujaan.
Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
3. Toiminnan muodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
3.1 Tukee neuvoin ja ohjein jäseniään ja heidän etujaan valvovia edunvalvontatyössä.
3.2 Tekee esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja.
3.3 Järjestää jäsenilleen kokous-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia.
3.4 Voi järjestää jäsenilleen vapaa-ajan virkistystoimintaa.
3.5 Tiedottaa jäsenilleen ja tiedotusvälineille.
3.6 Voi harjoittaa varhaiskasvatuksen opettajan ammattiin ja järjestötoimintaan liittyvää julkaisutoimintaa.
3.7 Vaikuttaa toimialueellaan lapsen asemaa koskevaan päätöksentekoon ja toimii varhaiskasvatuksen asiantuntijana.
3.8 Voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
3.9 Pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla saavuttamaan tarkoituksensa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia asianomaisella luvalla sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.
Yhdistys on Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ry, Småbarnspedagogikens Lärarförbund SLF r.f.:n jäsenyhdistys. Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ry, Småbarnspedagogikens Lärarförbund SLF r.f.:stä käytetään näissä
säännöissä nimitystä liitto.
Yhdistys kuuluu toiminta-alueellaan jäsenenä myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningssektorns Fackorganisation rf:n
paikallisyhdistykseen ja/tai alueyhdistykseen.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, Undervisningsektorns Fackorganisation
rf:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä järjestö.
II LUKU
JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4. Jäsenlajit
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, pedagogisia jäseniä, eläkeläisjäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä.
5. Varsinainen jäsen
Yhdistyksen varsinaisena jäsenenä voi olla varhaiskasvatuksen opettaja-, lastentarhanopettaja-, kasvatustieteen kandidaatti- tai kasvatustieteen
maisteritutkinnon tai näitä vastaavan ja kelpoisuuden tuottavan tutkinnon
suorittanut henkilö, tai henkilö, joka työskentelee varhaiskasvatuksen tai opetuksen kasvatus-, opetus-, asiantuntija- tai johtotehtävissä.
Hallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet hakemuksen perusteella. Hakijalla on oikeus hakea hallituksen hylkäävään päätökseen muutosta yhdistyksen
kokoukselle osoitetulla valituskirjelmällä 30 vuorokauden kuluessa saatuaan tiedon hylkäämispäätöksestä. Asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Varsinainen jäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa. Jäsenmaksu määräytyy yhdistyksen vuosikokouksen päätöksen mukaisesti prosentuaalisena osuutena jäsenen ennakonpidätyksen alaisista kokonaisansioista.
Yhdistyksen kokous voi myös päättää varsinaisilta jäseniltä perittävästä ylimääräisestä jäsenmaksusta. Ylimääräinen jäsenmaksu voi olla korkeintaan kolminkertainen verrattuna varsinaiseen jäsenmaksuun.
6. Pedagoginen jäsen
Yhdistyksen pedagogisena jäsenenä voi olla henkilö, joka on kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta, mutta ei täytä varsinaiselle jäsenelle asetettuja vaatimuksia.
Pedagogisella henkilöjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänioikeutta eikä hän voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä.
Hallitus hyväksyy pedagogiset jäsenet hakemuksen perusteella. Pedagoginen jäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.
7. Eläkeläisjäsen
Siirtyessään työelämästä eläkkeelle yhdistyksen varsinainen jäsen voi liittyä yhdistyksen eläkeläisjäseneksi. Eläkeläisjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänioikeutta eikä hän voi toimia
yhdistyksen hallituksen jäsenenä.
Hallitus hyväksyy eläkeläisjäsenet hakemuksen perusteella. Eläkeläisjäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.
8. Kannatusjäsen
Yhdistyksen kannatusjäsenenä voi olla henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenellä ei ole yhdistyksessä äänioikeutta eikä kannatusjäsen voi
toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Hallitus hyväksyy kannatusjäsenet hakemuksen perusteella. Kannatusjäsen maksaa yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruus ja kantotapa määrätään yhdistyksen syyskokouksessa.
9. Kunniajäsen
Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista. Kunniajäsenellä ei ole yhdistyksessä äänioikeutta eikä hän voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Kunniajäsenet kutsuu yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Kunniajäsen ei maksa yhdistykselle jäsenmaksua.
10. Yhdistyksestä eroaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Eroaminen astuu voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterikuukauden päättyessä.
11. Yhdistyksestä erottaminen
Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka:
– on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut,
– on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, tai
– ei enää täytä jäsenyydelle näissä säännöissä asetettuja ehtoja.
Jos erottamisen syynä on muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä.
Jäsen voi hakea erottamispäätökseen muutosta jättämällä hallitukselle valituskirjelmän, joka on osoitettu yhdistyksen kokoukselle 30 vuorokauden
kuluessa saatuaan tiedon erottamispäätöksestään. Tällöin yhdistyksen kokous tekee asiasta lopullisen päätöksen.
Erottaminen astuu voimaan valitusajan mentyä umpeen tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua hallituksen tekemän erottamispäätöksen.
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa suorittamisen kuukauden ajan.
III LUKU
PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO
12. Toimielimet
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja sen toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.
Yhdistyksen kokoukset ovat sääntömääräisiä kokouksia ja ylimääräisiä kokouksia.
Sääntömääräisiä kokouksia ovat vuosittain maalis-toukokuussa pidettävä kevätkokous ja syys-marraskuussa pidettävä syyskokous. Ylimääräinen
kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii hallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
13. Yhdistyksen kevätkokous
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
A. Kokouksen järjestäytyminen:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
2. Valitaan pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Päätetään kokouksen työjärjestys
B. Varsinaiset kokousasiat:
5. Käsitellään hallituksen antama kertomus edellisen vuoden
toiminnasta
6. Käsitellään edellisen vuoden tilit ja päätetään tilinpäätöksen
vahvistamisesta
7. Käsitellään toiminnantarkastajan lausunto ja päätetään
vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi ¾
määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon
yhdistyslain 24. pykälän määräykset
14. Yhdistyksen syyskokous
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
A. Kokouksen järjestäytyminen:
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
2. Valitaan pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Päätetään kokouksen työjärjestys
B. Varsinaiset kokousasiat:
5. Päätetään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi
kalenterivuodeksi
6. Päätetään seuraavana kalenterivuonna hallituksen
puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille maksettavista
kokouspalkkioista ja kulukorvauksista sekä tilintarkastajien
palkkioista
7. Päätetään seuraavan kalenterivuoden aikana varsinaisilta
jäseniltä, pedagogisilta jäseniltä, kannatusjäseniltä ja eläkeläisjäseniltä perittävän jäsenmaksun suuruus ja kantotapa
8. Päätetään yhdistyksen talousarvio seuraavaksi
kalenterivuodeksi.
9. Valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja kahdeksi
seuraavaksi kalenterivuodeksi
10. Päätetään joka toinen vuosi hallituksen varsinaisten ja varajäsenten lukumäärästä näiden sääntöjen 18. pykälän mukaan
11. Valitaan joka toinen vuosi hallituksen varsinaiset jäsenet ja heille kullekin henkilökohtainen varajäsen
12. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä
13. Päätetään yhdistyksen kokouksen koollekutsumisen tavasta näiden sääntöjen 15. pykälän mukaan
14. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
15. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi ¾ määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain 24. pykälän määräykset
15. Kokouskutsu
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Hallitus kutsuu yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen koolle viimeistään kymmenen (10) päivää ennen kokousta ja ylimääräisen kokouksen
viimeistään viisi (5) päivää ennen kokousta.
Kutsu yhdistyksen kokoukseen on toimitettava yhdistyksen jäsenille heidän ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Lisäksi kutsu voidaan julkaista yhdistyksen, liiton tai järjestön lehdessä, yhdistyksen, liiton tai järjestön verkkosivuilla tai some-kanavilla, tai toimittaa kirjeenä jäsenten ilmoittamaan kotiosoitteeseen.
16. Aloite
Jäsenellä on oikeus tehdä sääntömääräiselle kokoukselle aloite. Aloite osoitetaan yhdistyksen kokoukselle ja toimitetaan hallitukselle syyskokousta varten elokuun alkuun mennessä ja kevätkokousta varten helmikuun alkuun mennessä. Hallituksen on tuotava asianmukaisesti tehty aloite kokouksen käsiteltäväksi
omalla lausunnollaan varustettuna.
17. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa
Jäsenen on käytettävä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti. Sitä ei voi siirtää toiselle valtakirjalla.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:
– näiden sääntöjen pykälän 13 kohdassa 9, pykälän 14 kohdassa 15 ja pykälissä 25 ja 26 mainitut asiat.
– asiaäänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta
– henkilövaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa
Kokouksessa asiaäänestyksessä käytetään suljettua lippuäänestystä, kun sitä kannatetusti vaaditaan. Henkilövaalissa käytetään aina suljettua lippuäänestystä, kun ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja.
18. Hallituksen kokoonpano
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 3 – 10 varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen toimikausi on kahden (2) kalenterivuoden mittainen ja se alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.
19. Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan, kutsusta. Kokous on myös kutsuttava koolle, jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.
Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna paikalla on yli puolet hallituksen jäsenistä.
20. Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
20.1 johtaa yhdistyksen toimintaa
20.2 edustaa yhdistystä
20.3 kutsua koolle yhdistyksen kokous ja valmistella siinä käsiteltävät asiat
20.4 valmistella liiton sääntöjen muuttamisesta johtuvat yhdistyksen sääntömuutokset ja huolehtia esityksen käsittelystä yhdistyksen
kokouksessa
20.5 toimittaa yhdistyksen sääntömuutos liiton hyväksyttäväksi
20.6 panna toimeen neuvoa-antava jäsenäänestys
20.7 panna toimeen liiton säännöissä määrätty liiton jäsenäänestys liiton vaalijärjestyksen mukaisesti
20.8 panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen tekemät päätökset
20.9 valita toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan varapuheenjohtaja ja keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteeri
20.10 valita muut toimihenkilöt, toimikunnat ja työryhmät sekä määrätä näiden tehtävät
20.11 määrätä ottamiensa toimihenkilöiden palkkioista ja kulukorvauksista talousarvion puitteissa
20.12 hyväksyä yhdistyksen uudet jäsenet
20.13 erottaa yhdistyksen jäsenet
20.14 hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta ja huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta
20.15 ryhtyä muihin samantapaisiin toimenpiteisiin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
21. Nimenkirjoittaminen
Yhdistyksen nimenkirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja aina kaksi yhdessä.
22. Jäsenäänestys
Yhdistyksessä voidaan panna toimeen neuvoa-antava jäsenäänestys. Päätöksen jäsenäänestyksestä voi tehdä joko yhdistyksen kokous tai hallitus.
IV LUKU
MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
23. Tili- ja toimintakausi
Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina toiminnantarkastajalle jätettäväksi helmikuun 15.päivään mennessä.
24. Toiminnantarkastus
Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja ja hänellä henkilökohtainen varahenkilö. Toiminnantarkastajalla tulee olla tehtävän kannalta riittäväksi katsottava asiantuntemus.
Yhdistyksen tilejä ja toimintaa tarkastamaan valitun toiminnantarkastajan tulee toimittaa kertomus toiminnantarkastuksesta viimeistään kolmen viikon kuluttua saatuaan tiedon tilinpäätöksen valmistumisesta.
Kertomus toiminnantarkastuksesta toimitetaan hallitukselle ja osoitetaan yhdistyksen kokoukselle. Kertomuksen tulee sisältää ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä sekä ehdotus niistä toimenpiteistä, joita toiminnantarkastaja mahdollisesti ehdottaa.
25. Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistö annetuista äänistä. Sääntöjen muutos astuu voimaan vasta, kun liitto on sen hyväksynyt.
26. Yhdistyksen purkaminen
Yhdistys voidaan purkaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa. Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan ¾ (kolmen neljäsosan) määräenemmistö annetuista äänistä.
27. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen omaisuus liitolle sen
jälkeen, kun mahdolliset velat on maksettu. Jos liittoa ei ole, luovutetaan omaisuus yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla sääntöjen 2. pykälässä mainitun tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen
toiminta-alueella.
28. Saavutettujen oikeuksien säilyminen
Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut oikeudet säilyvät.